#media
#Talous|Teknologia|Viestintä
Media-alan yritykset ovat valittaneet viimeiset 10 vuotta kun mistään ei tule enää mitään. Kunniakkaita satavuotisia sanomalehtiä tapetaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Levy-yhtiöt kärvistelevät CD myynnin laskiessa. Elokuvastudioiden moninkertainen rahastus mediaformaatti kerrallaan ei tahdo enää onnistua kun leffat ovat netissä jo ennen ensi-iltaa. Nuorison kiinnostus TV-ohjelmiin on vähenemässä eivätkä he enää edes siedä mainoksia ohjelmia häiritsemässä.Niinpä. Viihdettä, kulttuuria ja tietoa kaipaavalla yleisöllä ei ole asiat koskaan olleet näin hyvin. Madonna käy keikalla Suomessa - täysin utopistinen ajatus parikymmentä vuotta sitten. Valtava kokoelma Picasson teoksia on esillä Ateneumissa - ei heti tule mieleen vastaavaa. Internet on vapauttanut tiedon ja taiteen maantieteellisistä kahleista - ennen saattoi vain toivoa, että kirjastosta löytyisi haluttu tieto.Ei ole helppoa mediayhtiönkään herätä todellisuuteen, jolloin tietoverkot siirtävät minkä tahansa sisällön kenelle tahansa, minne päin maailmaa tahansa, ja vielä kohtuullisessa ajassa. Onko vastaanottaja maksanut sisällöstä ja tapahtuuko sisällön siirto lakien mukaan on toinen juttu. Fakta on, että liiketoiminta ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Epätoivoisena yrityksenä suuret viihdeyhtiöt painostavat hallituksia sulkemaan sivustoja, kuten Pirate Bayn Ruotsissa ja haastamaan oikeuteen teini-ikäisiä musiikkifaneja eri puolilla maailmaa.Mitä nopeammin sanomme hyvästit kulttuurin ja viihteen tuotepaketeille, joiden takia hakataan metsiä, jalostetaan öljyä, käytetään myrkyllisiä kemikaaleja ja lennätetään laatikoita rahtitiloissa ympäri maailmaa, sitä nopeammin yhtiöt ja artistit voivat keskittyä olennaiseen - sisällön tekemiseen.Muusikon, kirjailijan, näyttelijän, säveltäjän, ohjaajan, laulajan, kuvaajan, tanssijan ja toimittajan työn ydin on luoda uutta viihdettä, taidetta tai tietoa - sisältöä. Alan yritysten liiketoiminnan ydin on luoda markkinoinnin vaatimat prosessit ja rahoittamalla ne varmistaa teosten saatavuus.Mikä ihme siinä pahvinpalassa, paperiläpyskässä, tai muovikuoressa on niin ihmeellistä, että väkisin on tungettava kulttuurin ja informaatiotuotannon sisällöt fyysisiin paketteihin? Ei mikään muu kuin tottumuksen voima.Maailma on jo muuttunut eikä takaisin ole menemistä. Jäljelle jää kaksi tapaa, joilla yleisö tulee vastaanottamaan kulttuuri- ja tietosisältöjä: elävä esitys ja tietoverkko.Sisällöntekijät keskittyvät tekemään seuraavaa teostaan tai esitystään. He tuovat sen yleisölle elävässä esityksessä tai tietoverkon välityksellä. Mediayhtiö voi olla mukana tai katsella vierestä. Yleisöä kiinnostaa kuitenkin se kaikkien luovien teosten ydin - sisältö. Ei väline. Mutta emme ole siellä vielä, vaan siirtymätilassa vanhasta uuteen.Siksi Klaava.fi.Klaava keskittyy sisältöön ja sisällön tekijöihin riippumatta siitä missä mediassa teos tai esitys on tarjolla. Klaava.fi:ssä lukijat ja toimitus kertovat ja keskustelevat kulttuurista: elokuvista, kirjoista, kuva- ja videotaiteesta, lehdistä, musiikista, netistä, radiosta, teatterista ja TV:stä. 
Elokuvat
Milloin viimeksi kävit elokuvateatterissa? Miksi? Kävitkö siksi, että iso kuva ja hyvä äänentoisto loivat haluamasi elämyksen? Suuret laajakuvanäytöt ja kelvollinen äänentoisto on jo peruselektroniikkaa, johon suurin osa elokuvaharrastajista investoi sitä mukaa kun laitteita uusitaan.Kynnys lähteä elokuvateatteriin on pian liian suuri. On helpompaa, nopeampaa, edullisempaa ja mukavampaa nauttia elokuvista kotona tai kaverin luona. Leffa-arviot, teoksen plussat ja miinukset käydään läpi netissä ammattilaisten ja harrastajien keskusteluissa. Tehdään tyhjistä elokuvateattereista konserttihalleja ja teatterinäyttämöitä!Kirjat
Vaikka olen itsekin paperille painettuja kirjoja tehnyt, olen kuitenkin sitä mieltä, että ei kirja muutu yhtään huonommaksi tai vaikeammaksi jos sen lukee lukulaitteen tai tietokoneen ruudulta. Päinvastoin, omaatuntoa hivelee ajatus kaatamatta jääneistä puista, jotka edelleen kasvavat ja puhdistavat ilmaa metsässä.Kuva & Video
Digitaalinen kamera on aiheuttanut valokuvauksessa uuden vallankumouksen. Kuvia otetaan ja elämää dokumentoidaan aivan eri tahtiin kuin ennen. Ammattilaisetkin ovat, tosin pidemmän empimiskauden jälkeen, innokkaita digikameroiden käyttäjiä.Digitaalinen kuva ja video on mahdollistanut monipuolisemmat mahdollisuudet niin harrastajille kuin ammattilaisillekin tuottaa uudenlaista kuvataidetta. Voimme hyvin unohtaa myrkyllisen kemiallisen prosessin kautta syntyvät paperikuvat, jotka haalistuneine väreineen meitä vanhoissa albumeissa katsovat.Koska netissä voi näyttää mistä on kyse kuva tai videoteoksessa, on keskustelukin antoisampaa.Lehdet
Moni lukee jostain syystä eilisen uutisia päivän sanomalehdestä. Moni jopa maksaa siitä suuren summan rahaa kustantajalle, joka hukkaa paperia, kemikaaleja ja mustetta valtavat määrät joka päivä painaessaan vanhoja uutisia paperille. Netissä, radiossa ja TV:ssä uutiset olivat esillä jo silloin kun asiat tapahtuivat.Aikakausilehdillä on erilainen tehtävä. Ne voivat olla kuvakirjoja, taustatutkimusta, reportaaseja, analyysejä tekeviä julkaisuja joiden graafinen ulkoasu on oma taiteenalansa.Musiikki
Kuten suomalaisetkin ovat huomanneet, maailman suurimmat viihdetähdet käyvät nykyään myös Suomessa konsertoimassa. Elävä musiikki on aina kokemus, jota ei mikään äänite korvaa.Toisaalta, nykytekniikka tuo suosikkiartistien uudet teokset heti kaikkien saataville. Enää ei tarvitse odotella levy-yhtiöiden hämärää peliä markkina-alueilla ja hinnoittelulla, vaan haluamansa musiikin löytää nopeasti netistä. Sieltä löytää myös sen toisen ihmisen, joka sattuu pitämään samasta jodlaajasta.Tiedonvaihto voi alkaa.Netti
Nettiin siirtyy sisältöä muista medioista hallitusti ja hallitsematta yksinkertaiseksi siksi, koska fanit haluavat muidenkin nauttivan omista suosikeistaan. Uusia kuva-, video- ja ääniteoksia syntyy netin avulla, jossa on mahdollista yhdistää paitsi tekijäresursseja, myös eri tekniikoita.Radio
Kun radio ylestyi, levy-yhtiöt vastustivat sitä koska ajattelivat sen tappavan levymyynnin. Kun televisio yleistyi, radio vastusti TV:tä, koska olivat varmoja sen tappavan radion.Hohhoijaa. Sama huoli eri paketissa, eri medioissa. Netissä radio-ohjelmia kutsutaan usein podcast- tai netcast-ohjelmiksi, mutta radio-ohjelmista niissä on kyse. Radioasemat olivat nopeita ymmärtämään, että Internet tarjoaa lisää mahdollisuuksia eikä suinkaan vähennä mahdollisuuksia. Monet asemat lähettävätkin ohjelmiaan myös netin kautta tai pelkästään netin kautta.Teatteri
Näytelmä, ooppera, tai baletti on parhaimmillaan paikan päällä koettuna, elävänä esityksenä. Elävää kontaktia esiintyjien ja yleisön välillä ei mikään bittivirta korvaa. Keskustelua ja kritiikkiä esitykset herättävät aina.TV
Digi-TV:n tulon myötä TV voi olla lähes missä tahansa elektronisessa laitteessa, vaikka sitä kodin suurinta tietokoneruutua ehkä jatkossakin nimitetään TV:ksi. TV-yhtiöiden huoli onkin, miksi yleisö myös tulevaisuudessa katsoisi TV:tä kun kaikki kuitenkin löytyy netistä. Aivan. Kaikki, paitsi live-lähetykset, jotka ladataan nettiin pienellä viiveellä.TV-yhtiöillä on kuitenkin arvokas ominaisuus hallussaan, koska ne pystyvät lähettämään live-tapahtumista lähetystä riippumatta vastaanottajien määrästä. Keskustelu TV-ohjelmista on kuitenkin jo netissä.No niin, yleisöä kuitenkin kiinnostaa se elämän mielenkiintoisempi puoli: taide, viihde, kulttuuri - sisältö ja sen tekijät. Sitä Klaava on. Klaavan sisältöä voi lukea jokainen joka sivuille itsensä klikkaa. Keskustelemaan, suosittelemaan ja arvioimaan pääsee kun rekisteröi itselleen tunnuksen.
